Ahveniston hyppyrimäelle tuli joulu aikaisin- jo viime
viikolla - kun saimme Markus Paloposkelta viestiä, että hänen opinnäytetyösä Ahveniston
mäkihyppytornin kuntotutkimuksesta oli valmistunut. Kuntotutkimus sisälsi tärkeää tietoa rakennuksen kunnosta sekä
korjauskustannusarvion rakennuksen käyttökunnon palauttamiseksi.
Halusimme jakaa tiedon ensimmäisenä meidän blogimme
lukijoiden kesken. Hämeen Sanomat ovat tehneet aiheesta myös uutisen, joka
julkaistaan 21.12.2013 ilmestyvässä lehdessä. Olemme riemuissamme siitä, että
tutkimus toi lisää varmuutta rakennuksen hyvästä kunnosta kun verrataan sitä
muihin sen ikäisiin rakennuksiin. Alla löydätte Markus Paloposken
opinnäytetyöstä osion 5.3, joka sisältää
kuntotutkimuksen yhteenvedon. Markus Paloposki toivoi, että koko työ annattaisiin luettavaksi ainoastaan "sitä oikeasti tarvitseville" eli henkilöille, jotka käyttävät sitä edistääkseen hyppyrimäen uusiokäyttöhanketta. Meiltä voi pyytää valmiin opinnäytetyön lähettämällä pyynnön osoitteeseemme: hyppyrimaki@gmail.com.
” 5.3 Kuntotutkimuksen yhteenveto
” 5.3 Kuntotutkimuksen yhteenveto
Ahveniston mäkihyppytornin kuntotutkimuksissa
selvitettiin betonirakenteiden kuntoa silmämääräisellä arvioinnilla sekä laboratoriossa
suoritetuin tutkimuksin. Hiihtomäestä otettuja poranäytteitä tutkittiin
mittaamalla näytteistä karbonatisoitumissyvyys sekä suorittamalla
näytekappaleille veto- ja puristuskokeet. Suoritettujen kokeiden perusteella
arvioitiin tarvetta jatkotutkimuksille.
Hiihtomäen rungosta otettiin yhdeksän kappaletta
poranäytteitä. Poranäytteet otettiin rakennuksen ulkopuolelta. Näytteiden
ottopaikat valittiin silmämääräisesti arvioimalla rakenteille vaurioalttiit
kohdat. Poranäytteet tutkittiin Hämeen ammattikorkeakoulun
rakennuslaboratoriossa yhdessä laboratorion henkilökunnan kanssa.
Poranäytteistä tutkittiin karbonatisoitumissyvyys sekä veto- ja
puristuslujuudet.
Silmämääräisen arvioinnin perusteella voitiin arvioida,
että rakennus on säilynyt rakennuksen ikään ja huoltohistoriaan nähden
välttävässä kunnossa. Betonirakenteet ovat kärsineet kosteusrasituksista
erityisesti rikkoutuneiden ikkunalasien sekä betonilaattojen puutteellisen
pintavesien ohjaamisen aiheuttamana. Betonirakenteet ovat päässeet rapautumaan
ja teräkset ruostumaan. Huomioitavaa kohteen betonirakenteiden vaurioitumisessa
on se, että rakenteet, jotka ovat olleet
vaihtelevasti sateelle alttiina, ovat vaurioituneet huomattavasti enemmän kuin ne, jotka ovat olleet jatkuvasti
sateelle alttiina. Rakennuksen ulkopuoli on silmämääräisesti arvioituna
sisäpuolta paremmassa kunnossa. Erityisesti rakennuksen vaakarakenteet ovat
vaurioituneet kosteusrasituksen aiheuttamana.
Mäkihyppytornin poranäytteiden karbonatisoitumissyvyyden
mittaamisen tuloksena voidaan arvioida, että rakennuksen ulkopuoliset
pystyrakenteet eivät ole ulkopuolelta kärsineet
karbonatisoitumisen vaikutuksesta. Poranäytteet värjäytyivät
fenoliftaleiiniliuokselle käsiteltyinä kokonaan, eikä näytteissä ollut
havaittavissa karbonatisoitumista. Karbonatisoitumisen esteenä on voinut olla
laadukas ja tiivis betoni tai mahdollinen pintakäsittely. Pintakäsittelyä ei
kuitenkaan ollut havaittavissa näytteistä silmämääräisesti.
Näytteiden veto- ja puristuskokeiden tulosten perusteella
voidaan todeta, että hiihtomäen rungon betoni on hyväkuntoista ja riittävän
lujaa. Vetokoe suoritettiin kaikille kohteesta otetuille poranäytteille ja
niiden vetolujuuden keskiarvoksi saatiin 3,3N/mm2. Kaikkien näytteiden
vetokokeen tulos ylitti raja-arvona pidetyn 1,5N/mm2 selvästi. Puristuskokeen
perusteella rungon betonin lujuudeksi arvioitiin C60/75. Koestettujen
näytteiden puristuslujuuksien keskiarvoksi saatiin 126kN eli 64N/mm2.
Tehtyjen kenttä- ja laboratoriotutkimusten perusteella
voidaan arvioida hiihtomäen olevan nykyisellään turvallinen, mutta vaativan pikaisesti
korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteet tulee suunnata betonirakenteiden vaurioituneiden
kohtien kunnostamiseen, betonin vaurioitumisen ehkäisemiseen sekä erityisesti porrasrakenteiden ja sähkölaitteiden
uusimiseen. Porraskäytävän ja rakennuksen yläosan tilojen lasitukset on myös
korjattava, jotta rakennus on turvallinen käyttää ja rakenteisiin kohdistuvaa
kosteusrasitusta saadaan vähennettyä.”
Markus oli myös tehnyt korjauskustannusarvion, jossa
arvioitiin kunnostuksen tulevan maksamaan 106 987,2 €. Tutkimuksessaan
hän myös toteaa tarpeen lisätutkimuksille, erityisesti mikrorakennetutkimukselle,
jotta saadaan lisää tietoa rakenteiden kunnosta.
Jatkamme siis työskentelyä Ahveniston hyppyrimäen eteen
ja olemme todella tyytyväisiä saamaamme kartoitukseen. Kiitos Markus ja Hämeen
ammattikorkeakoulu!
Kiitos myös tukijoille ja kannattajille kuluneesta
vuodesta, lähdetään optimistisesti
yhdessä seuraavaan vuoteen!
Rauhallista ja riemuisaa Joulunaikaa kaikille!
- Kati ja Satu