Ahveniston hyppyrimäestä valmistui kuntotutkimus!

Ahveniston hyppyrimäelle tuli joulu aikaisin- jo viime viikolla - kun saimme Markus Paloposkelta viestiä, että hänen opinnäytetyösä Ahveniston mäkihyppytornin kuntotutkimuksesta oli valmistunut. Kuntotutkimus sisälsi tärkeää tietoa rakennuksen kunnosta sekä korjauskustannusarvion rakennuksen käyttökunnon palauttamiseksi.

Halusimme jakaa tiedon ensimmäisenä meidän blogimme lukijoiden kesken. Hämeen Sanomat ovat tehneet aiheesta myös uutisen, joka julkaistaan 21.12.2013 ilmestyvässä lehdessä. Olemme riemuissamme siitä, että tutkimus toi lisää varmuutta rakennuksen hyvästä kunnosta kun verrataan sitä muihin sen ikäisiin rakennuksiin. Alla löydätte Markus Paloposken opinnäytetyöstä osion 5.3,  joka sisältää kuntotutkimuksen yhteenvedon. Markus Paloposki toivoi, että koko työ annattaisiin luettavaksi ainoastaan "sitä oikeasti tarvitseville" eli henkilöille, jotka käyttävät sitä edistääkseen hyppyrimäen uusiokäyttöhanketta. Meiltä voi pyytää valmiin opinnäytetyön lähettämällä pyynnön osoitteeseemme: hyppyrimaki@gmail.com.

” 5.3 Kuntotutkimuksen yhteenveto

Ahveniston mäkihyppytornin kuntotutkimuksissa selvitettiin betonirakenteiden kuntoa silmämääräisellä arvioinnilla sekä laboratoriossa suoritetuin tutkimuksin. Hiihtomäestä otettuja poranäytteitä tutkittiin mittaamalla näytteistä karbonatisoitumissyvyys sekä suorittamalla näytekappaleille veto- ja puristuskokeet. Suoritettujen kokeiden perusteella arvioitiin tarvetta jatkotutkimuksille.

Hiihtomäen rungosta otettiin yhdeksän kappaletta poranäytteitä. Poranäytteet otettiin rakennuksen ulkopuolelta. Näytteiden ottopaikat valittiin silmämääräisesti arvioimalla rakenteille vaurioalttiit kohdat. Poranäytteet tutkittiin Hämeen ammattikorkeakoulun rakennuslaboratoriossa yhdessä laboratorion henkilökunnan kanssa. Poranäytteistä tutkittiin karbonatisoitumissyvyys sekä veto- ja puristuslujuudet.

Silmämääräisen arvioinnin perusteella voitiin arvioida, että rakennus on säilynyt rakennuksen ikään ja huoltohistoriaan nähden välttävässä kunnossa. Betonirakenteet ovat kärsineet kosteusrasituksista erityisesti rikkoutuneiden ikkunalasien sekä betonilaattojen puutteellisen pintavesien ohjaamisen aiheuttamana. Betonirakenteet ovat päässeet rapautumaan ja teräkset ruostumaan. Huomioitavaa kohteen betonirakenteiden vaurioitumisessa on se, että rakenteet,  jotka ovat olleet vaihtelevasti sateelle alttiina, ovat vaurioituneet huomattavasti  enemmän kuin ne, jotka ovat olleet jatkuvasti sateelle alttiina. Rakennuksen ulkopuoli on silmämääräisesti arvioituna sisäpuolta paremmassa kunnossa. Erityisesti rakennuksen vaakarakenteet ovat vaurioituneet kosteusrasituksen aiheuttamana.

Mäkihyppytornin poranäytteiden karbonatisoitumissyvyyden mittaamisen tuloksena voidaan arvioida, että rakennuksen ulkopuoliset pystyrakenteet eivät ole ulkopuolelta kärsineet  karbonatisoitumisen vaikutuksesta. Poranäytteet värjäytyivät fenoliftaleiiniliuokselle käsiteltyinä kokonaan, eikä näytteissä ollut havaittavissa karbonatisoitumista. Karbonatisoitumisen esteenä on voinut olla laadukas ja tiivis betoni tai mahdollinen pintakäsittely. Pintakäsittelyä ei kuitenkaan ollut havaittavissa näytteistä silmämääräisesti.

Näytteiden veto- ja puristuskokeiden tulosten perusteella voidaan todeta, että hiihtomäen rungon betoni on hyväkuntoista ja riittävän lujaa. Vetokoe suoritettiin kaikille kohteesta otetuille poranäytteille ja niiden vetolujuuden keskiarvoksi saatiin 3,3N/mm2. Kaikkien näytteiden vetokokeen tulos ylitti raja-arvona pidetyn 1,5N/mm2 selvästi. Puristuskokeen perusteella rungon betonin lujuudeksi arvioitiin C60/75. Koestettujen näytteiden puristuslujuuksien keskiarvoksi saatiin 126kN eli 64N/mm2.

Tehtyjen kenttä- ja laboratoriotutkimusten perusteella voidaan arvioida hiihtomäen olevan nykyisellään turvallinen, mutta vaativan pikaisesti korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteet tulee suunnata betonirakenteiden vaurioituneiden kohtien kunnostamiseen, betonin vaurioitumisen ehkäisemiseen sekä erityisesti porrasrakenteiden ja sähkölaitteiden uusimiseen. Porraskäytävän ja rakennuksen yläosan tilojen lasitukset on myös korjattava, jotta rakennus on turvallinen käyttää ja rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta saadaan vähennettyä.”

Markus oli myös tehnyt korjauskustannusarvion, jossa arvioitiin kunnostuksen tulevan maksamaan 106 987,2 €. Tutkimuksessaan hän myös toteaa tarpeen lisätutkimuksille, erityisesti mikrorakennetutkimukselle, jotta saadaan lisää tietoa rakenteiden kunnosta.

Jatkamme siis työskentelyä Ahveniston hyppyrimäen eteen ja olemme todella tyytyväisiä saamaamme kartoitukseen. Kiitos Markus ja Hämeen ammattikorkeakoulu!

Kiitos myös tukijoille ja kannattajille kuluneesta vuodesta,  lähdetään optimistisesti yhdessä seuraavaan vuoteen!

Rauhallista ja riemuisaa Joulunaikaa kaikille!

- Kati ja Satu